28.6.2015

Kiireinen kesä

Tai ainakin siltä tuntuu. Siitä olen kuitenkin pitänyt kiinni, etteivät Neran lenkit ja aktiviteetit vähene. Ja Nera toki kulkee mukana aina kun voi. Arki on tosi helppoa yhden aikuisen koiran kanssa, liiankin helppoa. Neran käytöksessä ei oikeastaan nyt ole mitään hiottavaa, vaan kaikki sujuu, kuten pitääkin. Esimerkiksi lenkillä ollessa Nera ei hauku, ei rähise eikä kisko hihnassa. Linnut ovat olleet Neran mielestä kyllä erityisen kiinnostavia tänä keväänä/kesänä. Aloinkin heti vastaehdollistaa niihin, kun niitä enemmän alkoi näkyä. Ehdollistuminen onnistui, ja siitä näkyvin todiste oli se, kun Nera pari päivää sitten vapaana ollessaan bongasi pikkulinnun vesilätäkössä, ihan parin metrin päässä meistä. Sen sijaan, että Nera olisi singonnut linnun perään, se tuli mun vierelle ja haki kontaktin. Nyt täytyy ehkä taas alkaa opettaa Neralle kaikenlaista "turhaa", kun hyödylliset ovat hallussa. :D

Mitäs muuta... Tokoa ollaan tehty jonkun verran, ja mietin jopa kokeeseen ilmoittamista. En kyllä tiedä, ehtisikö enää ennen sääntömuutosta. Ainut viivästystä aiheuttanut liikehän meillä on ollut nouto. Sekin onnistui kun viimeksi treenattiin! Agilitytauko sen sijaan jatkuu. :P

Nera kävi torstaina pikavisiitillä eläinlääkärissä. Tiistaina huomasin, että sen anaalirauhaset vaivasivat taas. Keskiviikkona eivät enää, mutta kun olin varannut jo ajan, niin käytiin näyttämässä. Ell tyhjensi rauhaset, toinen olikin aika täynnä, muttei mitenkään tukossa tai tulehtunut. Nera oli ehkä jo saanut itsekin niitä tyhjentymään siihen mennessä. Juteltiin eläinlääkärin kanssa vaivan aiheuttajasta, ja Neralla se on kuulemma rakenteesta johtuva. Suoli on jotenkin sellainen, että  se antaa periksi? En enää muista tarkemmin. Pyysin lääkäriä vielä selittämään, miten voisin itsekin tyhjentää rauhaset, ettei tuollaisen pienen jutun takia tarvitse aina varata aikaa. Toki jos ihan tulehtuneelta näyttää, niin mennään eläinlääkäriin. Puhuttiin myös vaivan ennaltaehkäisystä, ja kuulemma monilla koirilla tietyt ruuat ovat olleet hyviä. Toinen ruoka oli joku Royal Caninin, mutta sellaista en haluaisi syöttää. Sitten on jonkin toisen merkin peura-peruna-allergiaruoka, siitä täytyy ehkä etsiä tietoa. Nyt Nera syö Orijeniä ja lihaa.

Poistin blogista jokunen päivä sitten bannerin, kun se ei luonnollisesti enää sopinut tänne. :( Uusi tulee jossain vaiheessa. Osoite pysyy ainakin toistaiseksi samana.

21.6.2015

Neran juttuja ja juhannus

Nera kävi viime viikolla fyssarilla. Jumeja oli taas jotain, lantion alueella ainakin, mutta vähemmän kuin viimeksi. Käytiin myös Pohjanmaalla sukulaisilla. Nera ensin haukuttuaan ihmset keräsi niiltä rapsutukset. Sitten lenkkeiltiin joen rannassa.



Perjantaina käväistiin Liedossa juhannuskisoissa. Juostiin kaksi starttia. Molempien ratojen alut olivat toivottomia, olisi pitänyt päästä edelle, mutta kun Nera ei tosiaan jää lähtöön. Hyllytettiin molemmat. Ensimmäinen rata oli alkua lukuunottamatta hyvä. Toinen ei. En mm. tahtonut saada Neraa aloittamaan keppejä oikein ja se teki lentokeinun. Pitkästä aikaa... Käskytin todennäköisesti myöhässä. Uskomatonta räpellystä muutenkin. :D Harmituksia ei radoista kuitenkaan jäänyt, ihan hauskaa oli. Kisafiilis vaan vähän hukassa.



Kisojen yhteydessä tavattiin vihdoinkin myös Eerika ja käppänät! Ylläolevat kuvat ovatkin Eerikan ottamia (kiitos vielä!). Käytiin lenkillä (eikä edes melkein eksytty :D) ja Nera hepuloi päästessään juoksemaan vapaana poikien kanssa. Ne eivät ehkä ihan ymmärtäneet Neran kaistapäistä menoa, mutta hyvin kolmikko tuli toimeen. Otto ainakin tykästyi Neraan. :D Oli kiva nähdä, otetaan toivottavasti pian uusiksi!

Illemmalla talsittiin Neran kanssa merenrantaan. Oli niin kaunista, etten meinannut malttaa lähteä ollenkaan takaisin kotiin. Tunti siinä vierähtikin. Eikä siinä vielä kaikki, vaan käväistiin illalla vielä yhdellä mökilläkin. Nera oli päivän päätteeksi aika väsy. Lauantai menikin lepäillessä.

17.6.2015

Viikko

Niin vaan on viikko kulunut ilman Nasua. Välillä tuntuu oudolta, ihan kuin Nasu olisi vain käymässä jossain, ja tulisi pian takaisin. Sitten taas muistan, etten näe sitä enää koskaan. Ikävä... Tekee mieli katsoa kuvia, muttei pysty. Kamerankin muistikortti on vielä tyhjentämättä. Kuvia Nasun viimeisiltä päiviltä. On niin outoa olla vain yhden koiran omistaja.

Varasin Nasulle lopetusajan sunnuntaina 7.6., kun yskä ei vaan loppunut. En halunnut sen tilan huononevan, en halunnut sen kärsivän. Yskä näytti tarpeeksi pahalta. Sain ajan tiistaille, 9.6. Oltiin oltu torstaista lähtien koirien kanssa kolmisin kotona. Löhöiltiin vaan sohvalla, Nasu mun sylissä ja Nera vieressä. Käytiin lyhyitä, rauhallisia lenkkejä, metsässä, rannalla. Maanantaina olin töissä, tiistaina en pystynyt enää menemään. Tiistai, elämäni vaikein ja kamalin päivä. Yritin pysyä iloisena Nasua varten ja käytiin sen kanssa vielä kahdestaan lenkillä ennen eläinlääkäriin lähtöä. Illalla seitsemän aikoihin Nasu nukahti ikuiseen uneen. Silittelin sitä loppuun saakka ja sanoin hyvästit. Autoon kävellessä tuntui, etteivät jalat kanna. Kotona oli hirveää ja seuraava päivä oli pahempi, kuin mihin olin osannut varautua.

Kiitos kaikille tukena ja apuna olleille, kiitos kaikille viesteistä ja muistamisista. Kyllä tämä tästä.


Huomenna käyn hakemassa Nasun uurnan...

13.6.2015

Ei ole sanoja



Shakira "Nasu"  31.3.2006-9.6.2015

Lepää rauhassa rakas, ikävä on suunnaton...

6.6.2015

Raskas viikko

Maanantai-ilta. Tultiin Neran kanssa kisoista kotiin yhdeksän maissa. Loppuilta löhöiltiin Nasun kanssa telkkaria katsoen. Nasua alkoi yskittää. Sitten se oli taas ihan rauhassa. Samana iltana nostin nesteenpoistolääkkeen annostusta. Sovittiin viimeksi eläinlääkärin kanssa, että voin tehdä näin, mikäli Nasun vointi vaatii sitä.

Tiistaiaamu. Nasu köhi taas.

Keskiviikkona sain töihin viestin: "Nasu yskii koko ajan". Loppupäivä tuntui matelevan. Kotona nappasin Nasun syliin. Jätin Turussa Nasua hoitaneelle eläinlääkärille soittopyynnön, olimmehan sopineetkin, että soittelen Nasun kuulumisista. Illalla taas löhöiltiin Nasun kanssa. Laskin sen hengitystiheyden. 50 sekunnin kohdalla lopetin laskennan, kun Nasu oli hengittänyt jo yli 30 kertaa. Minuutissa luvun pitäisi jäädä alle kolmenkymmenen. Makoillessaan Nasua alkoi välillä yskittää niin, että sen piti nousta seisomaan. Sama jatkui yöllä ja torstaiaamuna.

Torstaina töissä ollessani eläinlääkäri soitti, ja keskustelimme Nasun voinnista. Lääkemäärää ei enää nosteta, ja normaalisti nesteenpoistolääkkeen lisäys on vaikuttanut tosi nopeasti. Ei tällä kertaa. Eläinlääkäri kehotti miettimään Nasun pois päästämistä, mikäli olotila ei pian kohenisi. Itketti. Taas työpäivä kului tuskallisen hitaasti. Käsien tärinä häiritsi työntekoa.

Nasu ei kuitenkaan enää torstaina yskinyt lainkaan sen jälkeen, kun tulin kotiin. Eikä perjantaina. Ehkä lääke kuitenkin auttoi. Eilinen olikin tosi hyvä päivä, Nasu oli oikein pirteä ja leikkikin vähän. Tänään olen kuullut pari köhäisyä. Jos yskä jatkuu, en jää pitkäksi aikaa seuraamaan. Itsekkäästi en halua toisen elämää pitkittää, jos ei sillä ole hyvä olla.

Saapa nähdä, sovittiin eläinlääkärin kanssa, että viikonlopun yli voi hyvin seurailla vointia, ellei se radikaalisti huonone. Nyt mulla on onneksi täysin vapaa viikonloppu, ei mitään menoa, joten ollaan ihan vaan rauhassa kotosalla.



Lisäsin muuten oman tagin sydämeen liittyviin postauksiin, jos jotakuta kiinnostaa lukea koko "tarina" alusta asti. Tagasin myös virtsakivijutut, niin nekin löytää helpommin.

Ei tullut nollaa


Maanantaina kisattiin Raumalla iltakisoissa. Tuomari oli sama kuin Kauhajoella ja tykkäsin taas kovasti hänen radoistaan. Vaikeita, mutta ei sellaisia ahtaita ja molemmilla radoilla sai juosta. Nollakin oli todella lähellä molemmilla radoilla. Ensimmäisellä selvittiin mm. vaikeasta ansakohdasta ja keppikulmasta. Tämä kosahti kuitenkin putkeen, josta Nera meni ohi. Yritin takaaleikata, mutta ehkä näytin huonosti tai jotain. Tästä vitonen. Mentiin tosi lujaa (meidän mittapuulla), etenemä oli tuolla korjauksellakin 4,09. Sijoitus viides. Onneksi ei oltaisi saatu nollallakaan sertiä, sitten vasta olisikin harmittanut. :P Radan jälkeen sateli kehuja ja harmitteluja. Nooh, kivaa meillä Neran kanssa oli!


Toisen radan alku oli tosi samanlainen, kuin Kauhajoella. Ei ongelmia siinä, eikä oikeastaan missään muussakaan kohdassa. Mutta Nera tiputti riman. Siis riman. Olisiko ollut toinen kerta ikinä... Sen jälkeen palautin Neran aan kontaktille, eli tältä radalta HYL. Ei ollut tämän vuoden sm-kisoja tarkoitettu meille. :D Mutta täytyy sanoa, että tuskin oltaisiin niin kauas lähdettykään. Varsinkin kun Nasun tilanne on mitä on. En ole nyt ilmoittanut mihinkään kisoihin, kun haluan olla mahdollisimman paljon kotona. Muitakin juttuja on tullut sen takia karsittua, en mm. luvannut nyt kesällä kouluttaa mitään agilityryhmää. MM-karsintanollaa voisi vielä yrittää, mutta jotenkin ei jaksa. Tekee mieli pitää kisataukoa, ehkä treenitaukoakin. Kesällä on liian kuumakin yleensä, joten ehkä palataan agilitykisojen pariin vasta syyskuussa! Tämä ei ole sitten mikään lupaus, eikä ehkä edes todennäköistä... :D

Lenkkimaisemat <3